Vanhusten asiat ovat retuperällä - hyvinvointialue johtaa "tiedolla"

Iäkäs läheiseni joutui hyvinvointialueen rattaisiin alkuvuonna 2024. Olen jonkin verran kirjoittanutkin kokemuksistani hänen asioiden hoitamisesta ja siitä taistelusta jota Vaken hyvinvointialueen rattaissa pyöriminen on ollut. Alkuun hoidin normaaleja asioita hänen puolesta, kunnes huomasin että miltei jokaisessa asiassa on huomautettavaa.

Lyhyesti voisin todeta, että vanhusten hoito on aivan retuperällä, kuten mediastakin saamme päivittäin lukea. 

Näinpä olen tutustunut erilaisiin käytäntöihin laadun mittaamiseen ja arviointiin liittyen. Eri menettelyt ovat tulleet tutuiksi, samoin kuin lukuisa joukko vanhuspalveluiden useita hallinnollisia henkilöitäkin. Ylintä johtoa kävin tapaamassakin.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vanhusten palvelukotipaikoista n. 70% hankitaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Suurin osa Vaken laadunvalvonnasta tukeutuu näiden yksiköiden omavalvontaan. Nimellisesti tehdään valvontakäyntejä, mutta nekin pohjautuvat yleensä jo tulleeseen herätteeseen (muistutus, asiakkaan palaute) ja joka usein tulee aktiiviselta omaiselta. 

Ihmetyksen aihe on se, että aluevaltuustoille esitellään vanhusten palveluasumisen laatuyhteenvedot (esimerkiksi täällä), mutta niissä ei ole mukana näitä ostopalvelupaikkoja joissa suurin osa vanhuksista on. Eli asiakaspalaute vanhustenpalveluista käsittää vain Vaken omat yksiköt (joissa vain noin 30% vanhuksista). Siinä sitten tiedolla johdetaan. En tiedä minne. 

Vake on ilmoittanut, että vähentää ostopalvelukohteita tulevina vuosina. Miten ostopalvelukohteiden ja omien kohteiden laatua verrataan, jos johdolle raportoidaan vain omien yksiköiden NPS?

Vake seuraa kansallisia mittareita (esim. THL:n RAI), mutta ne keskittyvät haittatapahtumiin. Muutenkin tuntuu olevan niin, että vanhusten hoivan laadun mittaaminen perustuu vain lakisääteisten asioiden keräämiseen (muistutukset, tapaturmat, kuolemat tms), mutta hoivassa on kyse paljosta muustakin. Omakohtainen esimerkki: yksityinen hoivakoti kertoo järjestävänsä asukkaille toimintakykyä ylläpitävää ohjelmaa x krt/vko. Todellisuudessa ohjelmaa ei joko ole tai se tarkoittaa asukkaan kärräämistä tv:n katseluun. Tämän tyyppisiä asioita Vake ei seuraa, vaikka ne ovat Vaken omissa palvelukuvauksissa. Mitä arvelette, kertooko se palveluntuottaja Vakelle omavalvontatyylisesti, että "emme järjestäneet".

Uskallan väittää, että jos Vake toteuttaisi paremmin tilaamiensa palveluiden laatua ja puuttuisi poikkeamiin, olisi monella ikäihmisellä edes hitusen inhimillisemmät olot. Ja toisaalta: jos palveluntuottaja ei tuota luvattua palvelua, voisi siitä seurata sanktio. Sakon mahdollisuus näytti olevan ainakin uusimmassa kilpailutuksessa, mutta pointti on siinä että Vaken laadunvalvonta ei seuraa eikä valvo. Olen miltei varma, ettei yhtäkään sanktiota ole tehty, vaikka paikoitellen syytä olisi.

Aluevaltuustolle esitetyssä laaturaportissa kerrotaan mm. että vanhuksia koskevien huoli-ilmoitusten määrä on kasvanut merkittävästi. Syytä ei kerrota ja tuskin sitä kukaan tietääkään. Arkijärjellä ajateltuna voisi olettaa että hieman syvemmälle pureutumalla olisi mahdollista päästä paremmin juurisyihin ja ottaa asioita johtamisen ja kehittämisen tueksi. Johtaa tiedolla. 

En tiedä. Jotenkin tuntuu että hyvinvointialueilla ollaan kaukana asiakaslähtöisestä ajattelusta. On paljon turhia prosesseja, jotka luovat vain kitkaa ja hidastetta. Paljon tehottomuutta joka näkyy toiminnan kalleutena. 

Vanhusten määrä lisääntyy ja tulevien sukupolvien joukko on entistä pienempi. Vanhenemme vaikka välillä täällä Linkkarin itseriittoisessa pöhinässä halutaan esittää kuolematonta. Kyllä minua ainakin huolettaa, millainen vanhuus minulla on. Jos toivoa sopii, niin lähtö voisi olla saappaat jalassa. Se olisi helppo raportoidakin. Kuolema nimittäin.

Julkaisin alunperin kirjoituksen LinkedInissa 10.1.2025.